Gerbiilin hoito-ohjeet, usein kysytyt kysymykset

Mikä on gerbiili?
Gerbiili on hyppymyyriin kuuluva jyrsijä, joka on kotoisin Mongolian aavikoilta. Gerbiilin latinankielinen nimi on meriones unguiculatus. Gerbiili on löydetty jo 1860 luvulla, mutta lemmikkinä se on yleistynyt vasta 1970-luvun jälkeen.

Koska gerbiili on tottunut aavikoiden kuiviin oloihin, se juo hyvin vähän. Tämän vuoksi se myös virtsaa vähemmän ja ei siten haise niin voimakkaasti, kuin monet muut jyrsijät.

Kuinka kauan gerbiili elää?
Gerbiilit elävät keskimäärin 3,5-4 vuotta. Vanhempiakin gerbiileitä on tavattu.

Mitä gerbiili syö?
Gerbiilin pääasiallinen ravinto on hyvälaatuinen siemenseos. Lisäksi gerbiilille voi antaa lähes kaikkea ihmisellekin ravinnoksi kelpaavaa, kunhan se ei ole pilaantunutta, liian mausteista, suolaista tai sokerista. Gerbiili tarvitsee jonkin verran myös eläinproteiinia, joten sille voi antaa esim. maustamatonta jauhelihaa, koiran tai kissan kuivamuonaa tai vaikka pienten lasten soseruokia. Vihannekset, kasvikset, hedelmät, marjat, piltit, puurot, makaroni, peruna, riisi, leipä tms. soveltuvat gerbiilille ravinnoksi.

Missä gerbiili asuu?
Gerbiilille paras asunto on tilava akvaario tai duna (muovinen kaksiosainen terraario, jossa on verkkokatto). Häkki ei ole gerbiilille soveltuva asunto. Eläinsuojeluasetusten mukainen minimitila yhdelle ja kahdelle gerbiilille on 0,12 neliömetriä, ja siitä useammalle aina 0,06 neliömetriä lisää. Minimikorkeus terraariolle on 30 cm. Tämä tarkoittaa sitä, että kahdelle gerbiilille asunnon täytyy olla vähintään 40 cm * 30 cm * 30 cm (P*L*K). Mutta tietenkin mitä enemmän gerbiileillä on tilaa, sitä onnellisempia ne ovat.

Sairastaako gerbiilit paljon?
Gerbiilit ovat yleensä erittäin terveitä eläimiä. Ne sairastavat harvoin ja usein selviävät koko elämänsä ilman mitään ongelmia. Jos gerbiili vaikuttaa tavallista hiljaisemmalta ja karvat pörröttää (silmät voi rähmiä ja gerbiili tuntuu kylmältä ja laihalta), on jo todella kiire eläinlääkärille. Gerbiili saaliseläimenä ei osoita ulospäin sairauden merkkejä, ennen kuin se on jo todella sairas. Hyvällä päivittäisellä hoidolla voi kuitenkin ehkäistä sairastumisia. Pieniä ongelmia, kuten nokkatautia, voi hoitaa kotona.

Yksi, kaksi vai monta?
Gerbiili on laumaeläin, joten niitä on aina oltava vähintään kaksi. Suuria laumoja ei kuitenkaan kannata pitää yhdessä, koska lauman sisällä voi tulla tappeluja myöhemmin. 2-3 gerbiiliä tulee yleensä hyvin toimeen, mutta esim. äiti ja useampi tytär voi muodostaa suuremmankin lauman ilman mitään ongelmia. Gerbiilien ei tarvitse olla samasta poikueesta, jotta ne voisi laittaa samaan laumaan, vaan luovutusikäisen (6-8 vk) pennun voi lisätä melko huoletta laumaan pienellä totuttamisella ja sen jälkeen gerbiilit ovat ihan yhtä hyviä kavereita, kuin sisaruksetkin olisivat.

Uroksia vai naaraita?
Gerbiili uroksilla ja naarailla ei ole juurikaan eroa käytöksen tai hajun puolesta. Uroksista saattaa tulla vanhemmiten rauhallisempia, kuin naaraista, mutta muuten ne ovat ihan samanlaisia luonteeltaan, eikä urokset haise yhtään enempää, kuin naaraatkaan. Urosta ja naarasta ei saa pitää yhdessä koko aikaa, koska naaras joutuu silloin tekemään poikueen toisensa perään pentuja ja se rasittaa ihan liikaa naarasta.

Onko gerbiili uros erakko?
Ei ole. Gerbiili urokset ovat yhtä seurallisia lajitovereitaan kohtaan, kuin naaraatkin. Itse asiassa uroksia on helpompikin totuttaa uusiin pentuihin, kuin naaraita.

Tarvitseeko gerbiili suolakiven?
Ei. Gerbiili ei tule olla suolakiveä ja liiasta suolasta on haittaakin. Kalkkikivi sen sijaan on tarpeen eteenkin kasvavilla gerbiileillä.